Hellouu eevribadi ja tervetuloa Maisterin matkaan Mallorcalle! Tänään vuorossa olisi Maisterin lempiharrastus, eli syvänmerensukellus!
Ensin noustaan veneeseen..
Sitten soudellaan..
Koralliriuttojen sattuessa kohdalle on hyvä pudottautua veneestä ja lähteä sukellusretkelle..
Tarttui sieltä jotain mukaankin ;)
Eli tänään oli meidän ensimmäiset vepetreenit vedessä! Aloitettiin ensimmäisenä luonnollisesti veneeseen nousemisella ja alkuun se olikin Maisan mielestä vähän jännittävää. Muutaman toiston jälkeen alkoi siirtyminen sujua mutkitta ja lähdettiin pienelle soutelureissulle totuttelemaan veneessä olemista. Tämä olikin ihka ensimmäinen kerta kun Maisa pääsi vesille veneessä ja rauhallisesti neiti kyydissä napottikin :) Pienen tauon jälkeen oli vuorossa veneestä hyppääminen. Maisa lähti veneen kyytiin ja minä jäin rannalle odottamaan treenien ohjaajan merkkiä koska he ovat siellä päässä valmiina ja voisin kutsua koiraa. Kutsun kuultuaan Maisa jäi hetkeksi miettimään, että miten tässä nyt pitäisi toimia ja toisesta kutsusta loikkasi veteen - sukeltaen.. Toisella kerralla sama uusiksi. Ohjaaja tuumi vain, että nätin hypyn sille saa kun vain ponnistaisi veneen reunalta eikä pohjalta ;) Mutta pohjalta tullaan vain ylöspäin, eikös se niin mee! Tämän jälkeen oli jälleen vuorossa lepotauko ja tauon jälkeen otettiin esineen hakua veneestä. Hakemisessa ei ongelmia, palautus ei vaan tullut ihan käteen saakka, kiirus oli päästä ravistelemaan ylimääräiset vedet turkista.. Toisessa palautuksessa oli jo edistystä huomattavasti sillä esine tuli käteen asti :) Yhteenvetona; mukavat treenit, harrastamisen iloa! :)
Alunperin minulla oli tavoitteena, että oltaisiin Maisan kanssa yritetty loppukesästä saada vepen soveltuvuuskoe läpi. Toko- ja taipparitreenit menee kuitenkin nyt niin vahvasti etusijalle, joten tämän kesän vepetreenit on meille vain hauskanpitoa ja yhteistyön vahvistamista :) Soveltuvuuskokeeseen täytyy paneutua kunnolla, sillä sitä saa yrittää vain ja ainoastaan kaksi kertaa per koira. Asia on siis ajankohtainen sitten kun meillä on reilusti aikaa treenata, mutta mikäs kiire tässä valmiissa maailmassa :)
Pitkä tauko, paljon kerrottavaa. Väsyttävää kun venyy nämä päivitysten välit niin pitkiksi, että ei meinaa enää saada langan päästä kiinni mistä aloittaisi..
Viime viikon taipparitreenit lyhyesti;
Sunnuntaina otettiin hakuruutua, Maisa haki kaikkiaan viisi tai kuusi varista. Ruudussa oli hengailemassa apumiehiä, mutta Maisteri - hakuruudun ohjus, tiesi kyllä mitä tehdä. Haku oli erittäin laajaa ja Maisa kävi todella syvällä ruudussa, riistat oli sijoitettu hieman liian lähelle haun syvyyteen nähden. Tästä johtuen olisi pitänyt olla yksi extra varis jonka olisi vienyt lopuksi sinne kauemmaksi vahvistamaan laajaa ja syvää hakua. Palautukset oli hyviä, joskin jokunen tiputus sattui matkan varrella. Näissä tapauksissa minun tulisi olla skarpimpi ja kutsua innokkaasti Maisaa luokse mikäli näyttää siltä, että matkanteko hidastuu. Kaikenkaikkiaan erittäin hyvät treenit :)
Maanantaina oli vuorossa jänöjussiin tututustuminen. Otettiin aluksi ihan tutustumismielessä haku muutaman metrin päästä, reippaasti Maisa haki jäniksen ja voi pojat kuinka pollea ilme neidillä oli kun toi sitä minulle, meinasi koiran korvat nyrjähtää :) Koska jänösen haussa ei ollut ongelmia, tehtiin n.10m jälki, joka suoriutui ongelmitta. Luovutukset pitäisi saada "nopeimmiksi", Maisa tahtoo tehdä vähän turhia kiekkoja minun jaloissa riista suussaan, pitäähän löydös esitellä tarkasti ;)
Tästä siirryimme lammen rantaan ottamaan vesinoutoa laukauksella. Aluksi testasimme koirien laukausherkkyyttä kolmen eri etäisyyden päässä ampujasta, eli siirryimme jokaisen laukauksen jälkeen lähemmäksi ampujaa. Maisa ei juuri reagoinut laukauksiin, vain korvat vaihtoivat asentoa :) Katsoimme ensin toisen koirakon suorituksen lähietäisyydeltä ja Maisa oli kovasti sitä mieltä, että kyllä hän voisi mennä auttamaan, ihan vähän vaan. Villahousut innosta kipinöiden (tai pikemminkin tulta leiskuen) Maisa pääsi itse hakuvuoroon. Ampuja oli n. 5m päässä meistä, ensin laukaus, sitten heitto. Käskyn saatuaan Maisa lähti kuin ohjus uimaan riistalle, haki ja palautti rantaan, joskin ei aivan minulle saakka. Tässä on meillä vielä harjoittelemista tulevaisuutta ja nomekokeita ajatellen, taippareissahan ei haittaa jos koira tiputtaa riistan ohjaajan eteen. Tämän lisäksi olisi hyvä saada opetettua koiralle uinnin jälkeinen turkista vesien ravistaminen käskystä, sillä esimerkiksi nomekokeissa rannan ja ohjaajan välillä voi olla suht pitkäkin matka eikä riistaa saisi tiputtaa välillä. Riista suussa ravistelussa on taas suuri riski, että riista rikkoutuu. Käskystä ravistelu on siinä mielessä hyvä, että koira oppii tietämään, ettei ravistella saa ennenkuin riista on palautettu ohjaajalle ja lupa ko. toimintoon annettu.
Osa töhöttimistä.. Kuva:Jenni Parkkinen
Juhannuksena olimme kaveriporukalla mökkeilemässä lammenrannalla, kaikenkaikkiaan meitä oli 9 ihmistä ja 10 noutajaa ;) Rennon yhdessäolon lisäksi käytimme erinomaisia treenimaastoja hyväksi nomeilun merkeissä. Maisalle otettiin ykkösmarkkeerauksia veteen dameilla ja homman juonen tajuttuaan työskentely sujui erittäin hyvin, palautuksetkin tulivat käteen saakka.
Maisa poseeraa mökin terassilla..
Juhannusmaisema mökin rannalta..
Illat meni istuessa laavulla nuotion ääressä hyvässä seurassa :)
Rentoa telttailua :)
Aivan mahtava viikonloppu mahtavassa seurassa! :) Päästiin Maisan kanssa telttailemaan harjoitusmielessä SNJ:n leiriä ajatellen, ja tästä opittiinkin paljon sitä reissua varten ;)
Kuva otettu meidän yleisurheilukisoista, jossa vuorossa oli viheltäminen.. Eikös näytä juuri siltä että ollaan viheltämässä ;) Juhannusfiilikset tiivistettynä yhteen kuvaan <3
Viikonloppu mökillä teki tehtävänsä ja kotimatkalla kyydissä oli väsynyttä porukkaa!
Taas yksi opettavainen koe takana päin, siispä vähän raporttia ;)
Tottelevaisuuskoe Pieksämäki 14.6, Tuomari Salme Mujunen
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 9
Seuraaminen kytkettynä 9
Seuraaminen taluttimetta 9,5
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0 !!
Luoksetulo 9 Seisominen seuraamisen yhteydessä 9
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 10
ALO1 168p. sij. 8
Luoksepäästävyys sujui mallikkaasti. Maisa istui nätisti sivulla, ei tapahtunut köllähdystä, tämä hyvä!! Paikalla makaaminen sujui mukavasti, kuuma ilma teki Maisasta ilmeisesti vieläkin rennomman ja neiti pötkötteli välillä melkein kyljellään.. Tuomarilta tulikin kommenttia, ettei ainakaan ole pelkoa, että koira lähtisi mihinkään, hih ;)
Seuraaminen kytkettynä meni hienosti, viimeisessä täyskäännöksessä meinasi jäädä katselemaan maisemia.. Ensimmäisestä kokeesta oppineena en nykäissyt hihnasta, joka vei silloin yhden pisteen ja hienostihan se Maisa perästä tulikin :) Vasemmalle kääntymisen jälkeen otti molemmissa kaavioissa vähän etäisyyttä, ilmeisesti väisti törppöä tai jotain?
Seuraaminen taluttimetta meni samaan tapaan, mutta vielä hienommin! Pientä riemuhyppyä pitää aina välillä ottaa, tietenkin! :) Maahanmeno seuraamisen yhteydessä.. Maisan bravuuri - nollille. Kiitos minun törppöilyjen, äänensävy väärä enkä edes katsahtanut taakseni, kaksoiskäskyllä olisi voinut pelastaa paljon. Kaikki on opittava kantapään kautta; ei, älä ota jääviä liikkeitä koepaikalla ja kyllä, katso sivusilmällä AINA jäävissä liikkeissä taakse ja anna kaksoiskäsky tarvittaessa! Luoksetulo muutoin hyvä, mutta perusasento jäi lopussa puuttumaan. Jos olisin käskenyt Maisan lopussa perusasentoon sivulle, olisi se ollut kaksoiskäsky ja -2p. Puuttuvasta perusasennosta sai kuitenkin vain -1p, taktikointia, taktikointia ;)
Seisominen seuraamisen yhteydessä, Maisa näytti siis kyseisen liikkeen jo toistamiseen. Muutoin mallikas, mutta käskyn saatuaan edisti pari askelta.
Estehyppy, nappiin meni! :)
Tuomari tykkäsi kovasti iloisesta koirasta ja tekemisestä :)
Koe meni siis kaiken kaikkiaan aivan superhienosti, Maisa teki niin innolla ja motivoituneena töitä!! :) Mutta "pientä" itseruoskintaa minun piti kyllä kokeen jälkeen harrastaa tästä yhden liikkeen täydellisestä munauksesta.. Mutta näistä opitaan! Ei kun kohti uutta koetta, viimeisen ykkösen metsästys alkakoon! :)
Viime tokokokeen jälkeen on tällä rintamalla ollut hiljaista.. Maisa sai kunnon lepotauon ja minä sain kunnon tauon mietiskellä hiljaa mielessäni, että mikä meni vikaan :) Jokunen aika kokeen jälkeen tajusin, etten ottanut näiden kahden kokeen välillä (=1vko =n. 2 treeniä, molemmat runsaalla palkkauksella) lainkaan paikkamakuuta, tai edes sivulta maahan menoa.. Mikä aivopieru!! Kuinka voin täysin deletoida mielestäni yhden kokeen tärkeimmistä liikkeistä?? Pöllö, pöllömpi, pöllöin - minä!! Ollaan Maisan kanssa joskus alkuasteilla oltu tässä samaisessa tilanteessa, missä maahanmeno jää puoli-istuvaan asentoon.. Aikoihin ei ole tämän asian kanssa ollut ongelmaa, vaan maahanmenot ovat olleet säpäköitä ja silmänräpäyksessä tapahtuvia. Ilmeisesti ahdistava tilanne laukaisi koirassa epävarmuuden ja näin ollen liike jäi puoliväliin. Spekuloidahan tätä asiaa voi vaikka lopun ikää, mutta nyt ollaan ainakin yritetty korjata tilanne - milläs muullakaan kuin maahanmenon harjoittelulla niin treeneissä kuin kotonakin ;) Kotona maahanmenon harjoittelu on onnistunut helposti leikin yhteydessä, kesken leikin pyydän Maisalta lelun itselleni -> nopea maahanmenokäsky ja ripeästä toiminnasta palkaksi lentävä lelu. Tämä on ainakin meidän maisterille ollut mielekästä touhua!
Toinen kokeemme käännöskohdasta oli seuraaminen. Maisa on erittäin innokas ja seuraa hyvin tiiviissä kontaktissa. Mitä tapahtuu sitten? No, minä lättäjalallani tallaan koiran tassun päälle. Mitä tapahtuu sitten? Sekä koiran, että minun pasmat menevät sekaisin, Maisa ottaa etäisyyttä välttääkseen saman tapahtuman uudelleen ja seuraa vinossa.. Ei näin! Sarjassamme koira osaa, mutta ohjaaja ei ;) Kokeilin toissapäivänä tokoillessamme erilaisia askeleen pituuksia ja huomasin, että kun otan riittävän pitkän askeleen, ei tälläistä varpaille tallomista pitäisi (huom. pitäisi!) tapahtua.. En kuitenkaan tarkota mitään epäluonnollista harppomista, vaan reipasta, pitkäaskeleista kävelyä :)
Näillä eväillä lähdemme huomenna uuteen yritykseen Pieksämäen kokeisiin, jossa tuomarina toimiikin vaihdoksen vuoksi Markku Mäntysen sijasta Salme Mujunen. Mielenkiinnolla odottelen, kun pääsee näin maallikon silmin "tokogurun" tuomaroitavaksi :)
Vinkkinä vielä kaikille tokoilijoille ja miksei muillekin koiraansa kouluttaville Piritta Pärssisen koulutussivut ! Tuo tietolähde on ollut minulle kaikkien mietteiden keskellä kuin raamattu :) Sivuilta löytyy hyviä vinkkejä koiran kouluttamiseen, kannattaa kurkata! :)
Loppukevennyksenä esittelen teille uuden mahtavan piponi! Olen haaveillut moisesta kapistuksesta jo pidemmän aikaa, kangaspipot on vaan niin sööttejä! Ostin sen kuitenkin lähinnä kylmempiä treenipäiviä silmällä pitäen.. Pipossa on siis marakatin kuvia, sopii meidän meininkiin! ;)
..lähteä koiranäyttelyihin Taivalkoskelle klo 04.00, varsinkin kun oma koira ei ollut edes mukana. Kyllä sitä tuli aamullayöllä puoli neljän jälkeen herätessä mietittyä, että mihin kaikkeen sitä pitää itsensä survoa.. Onneksi en kuitenkaan ollut kuskina, vaan sain nuokkua tyynyn kanssa takapenkillä ;) Melkoinen elämysmatkahan tämä reissu kaikenkaikkiaan oli, näin nimittäin elämäni ensimmäisen ihka elävän hirven joka jolkotteli aamutuimaan tien yli, lisäksi ajelimme varmaan 100km mutkittelevaa ja monttuista pikkutietä pitkin. Eniten tästä maisemamatkailusta sai irti kuitenkin kanssamatkustajani Heli ja Ramin, jotka kokeneempina nome-ihmisinä hekumoivat kaikki mahdolliset tien vierustalla olleet suolammet ja lätäköt, miettien mielessään (ja välillä ääneenkin) kuinka hyvät treenit tai kokeet lätäköiden äärellä saisi järjestettyä.. Pystyivät varmaankin mielensä syövereissä näkemään itsensä treenaamassa koirien kera ko. suolampien äärellä ;) Noutajiin hurahtaneena ihmisenä minullakin on varmaan valoisa tulevaisuus edessä, suolammet mielessä..
Mutta sitten itse asiaan, sillä emmehän lähteneet reissuun katselemaan suolampia, vaan hakemaan näyttelytuloksia koirille ja niitähän sieltä sitten tulikin! :)
Taivalkoski 9.6.2012 Tuomari Hannele Jokisilta
Goldfellow Aquajewel "Maija" ERI1, SA
Goldfellow Lovechild "Lilli" PN2, SERT !!!
Lilleri ylpeänä ensimmäisestä sertistä ;) Kuva: Heli Kapanen-Lappalainen
Tuomari Elena Ruskovaara
Miss Mallorys Third Time Lucky "Topi" PU1, SERT, ROP ja RYP-3!!!
Roppi-Topi :) Kuva: Heli Kapanen-Lappalainen
Yhteenvetona: Kannatti herätä, kannatti herätä! :)
Kuten jo aikaisemmassa blogikirjoituksessani mainitsin, me aloitamme Maisan kanssa uuden harrastuksen - Vesipelastuksen eli vepeilyn! Vepen alkeiskurssin järjestää Joensuun Seudun Vesipelastuskoirat ry ja käytännön oppia on kerran viikossa, yhteensä 10kertaa. Tänään oli ensimmäinen kurssikerta, joka menikin opiskellessa vesipelastuksen teoriaa 1,5h. Tuli taas muistutus siitä, että ehkä olen oikeasti mieluummin työelämässä kuin koulun penkillä, meinasi nimittäin takapuoli puutua ja väsymys iskeä.. Teoriatunnilla kävimme läpi mm. vesipelastuksen historiaa, kaikki vaadittavat liikkeet soveltuvuuskokeesta voittajaluokkaan sekä tietenkin kurssin sisällön. Kaikki tieto tuli kyllä tarpeeseen, sillä minun ainut kokemus/näkemys/tietämys vepestä on yksi paikan päällä katsottu soveltuvuuskoe (sekin vain osittain) ja se, että Maisan kasvattajan koira Vappu on Suomen vesipelastusvalio.. Yhteenvetona; kaikki on uutta sekä minulle, että Maisalle! :)
Vesipelastuksen rinnalla meillä on toko- ja taipparitreeniä, tai pikemminkin toko- ja taipparitreenin rinnalla meillä on vesipelastusta.. Joka tapauksessa, kun harrastuksia on useampia niin menee treenitkin harmillisesti välillä väkisinkin päällekkäin. Tulevana torstaina meillä olisi samaan aikaan taippari- ja vepetreenit, saa nähdä kumpi voittaa! ;)
Ja vaikka menokalenteri näyttääkin kesän osalta aika vilkkaalta, niin koiran ehdoilla mennään! :)
Kävästiin tänään Maisan kanssa jälleen tokokokeissa, ja olikin ehkä maailman harmittavimmat kokeet! Ei ollut meidän päivä tänään..
Tottelevaisuuskoe Joensuu 3.6, Tuomari Anne Nokelainen
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 0 !!
Seuraaminen kytkettynä 8,5
Seuraaminen taluttimetta 8
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Luoksetulo 9
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9
Estehyppy 8,5
Kokonaisvaikutus 8
ALO 2 149p. sij. 7
Luoksepäästävyydessä Maisa teki saman antautuvaisen köllähdyksen selälleen tuomarille kuin viimeksikin :) Tuomari oli onneksi sama, eikä häntä haitannut moinen könyäminen maan tasalla ;) Tätä täytyy harjoitella aina jos tulee vieraita kylään (eli harvoin), sillä joku tuomari voi tämänkaltaisesta antautumisesta rokottaa. Paikalla makaaminen, meidän tämän kokeen murheen kryyni! Luoksepäästävyydessä ja paikkamakuussa oli meistä yhden koirakon päässä pieni ja sitäkin pippurisempi tuomaria pelkäävä sheltti. Luoksepäästävyydessä tuomari yritti varmaan n.3min saada koiraa edes haistelemaan itseään, mutta koira vain sitkeästi räksytti räksyttämistään kunnes tuomari lopulta luovutti. Tästä miinus tuomarille kun ei luovuttanut jo aiemmin, sillä räksyttäminen häiritsi meidän lisäksi myös muita koirakoita. Pienien räkyttävien koirien kokeeseen tuominen pitäisi kieltää lailla.. No, mutta sitten itse asiaan! Maisa oli paikkamakuun alkaessa jo niin hämmentynyt ja stressaantunut, ettei minun jännitys ainakaan auttanut asiaa. Jouduin antamaan maahanmenokäskyn 3kertaa, kun ei Maisa oikein tiennyt tekikö oikein vai väärin ja jäi puoli-istuvaan asentoon josta lähti hivuttautumaan istualleen. Lopulta kuitenkin jäi paikkamakuuseen ja nätistihän se siellä kaksi minuuttia pojottikin. Palatkaa koiran sivulle-käskyn jälkeen Maisan vieressä oleva rotikka päätti ottaa ritolat ja Maimeliini hieman hämmentyneenä katseli meininkiä. Kun palasin sivulle, Maisa ennakoi perusasennon, ikäänkuin turvaa hakien.. Molemmat seuraamiskaaviot meni ihan ok. Kontakti oli hyvä, mutta väljä. Väljyys johtui todennäköisesti siitä, että alussa Maisa kulki ehkä hieman liian tiiviissä kontaktissa ja tallasin reppanan tassun päälle -> koira otti etäisyyttä ja kulki vinossa -> perusasennot sivulla olivat välillä vinoja ja välillä puuttui kokonaan. Seuraamiskaavio oli mielestäni hieman hölmö ja melko pitkä ollakseen alokasluokan kaavio. Mm. ennen viimeistä täyskäännöstä seuruutettiin todella lähelle estettä. Keskityin ehkä enemmän miettimään kuinka vältän yhteentörmäyksen esteen kanssa kuin kuuntelemaan käskyä, joten viimeinen täyskäännös tulikin yllätyksenä ja meinasin tehdä käännöksen väärään suuntaan ;) Sääntö nro 1, luota liikkuriin(järjen käyttö sallittua)!
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, ei onkelmaa :)
Luoksetulo oli reipas, Maisa tuli nätisti sivulle, mutta perusasento jäi puuttumaan josta rokotettiin yksi piste. Seisominen seuraamisen yhteydessä sujui muuten mainiosti, mutta Maisa edisti käskyn jälkeen pari askelta. Estehyppy meni muuten oikein mainiosti eikä ennakoinut perusasentoa, mutta minun tullessa sivulle Maisa peruutti pari askelta.
Lopuksi tuomari sanoi, että intoa koirassa oli tälläkin kerralla, mutta tarkkuus puuttui täysin.
Että tällainen koe tällä kertaa.. Eikun reeniäreeniä ja kohti uutta koetta! Näistäkin virheistä opitaan, tiedän monta asiaa mitä teen ensi kerralla toisin! :)
Pian on taas tämäkin viikko saateltu päätökseensä ja kaikki kesän mukavat tapahtumat on päivä päivältä lähempänä :) Palataan kuitenkin mielenvirkistykseksi ensin viime päivien tapahtumiin..
Maanantaina käytiin päivän päätteeksi taipparitreeneissä. Pääsin vasta niin myöhään töistä, että muut kurssilaiset olivat kerenneet jo lähteä, kiltisti ohjaajat kuitenkin jaksoivat odotella minua paikalle :) Maisa odotteli myöskin paikan päällä jo valmiina, kiitokset Joni P:lle koiran roudaamisesta!
Tehtiin Maisalle ensin kaksi yksittäistä hakua variksella, teki innolla työtä ja palautti hienosti, joten lisättiin riistan määrä kahteen. Hyvin suoritettujen hakujen jälkeen Maisa tekikin jo loppujenlopuksi hakuruudun kolmella riistalla ja suoriutui oikein mallikkaasti!! Pientä matelua palautuksissa aika ajoin näkyi ja saattoipa joku yksittäinen tiputus kesken palautuksen tulla, mutta perille käteen saakka kaikki riistat kuitenkin tuli :) Ohjaajana minun pitäisikin keskittyä siihen, ettei koira pääsisi missään vaiheessa palautusta matelemaan vaan tulisi mahdollisimman suoraa reittiä ja reipasta vauhtia minun luokseni. Jos "matelun merkkejä" näkyy ilmassa, tulisi minun uudella kutsulla muistuttaa koiraa siitä mitä oltiinkaan tekemässä.
Oikein mahtavaa tehdä koiran kanssa jotain sellaista mistä se suuresti silminnähden nauttii ja nähdä se huima kehitys jota koirassa tapahtuu :)
Muutoin tämä viikko on mennyt Maisan osalta lähinnä höntsäilyn ja vapaapäivien vietossa. Keskiviikkona ja torstaina otimme sunnuntaisen kokeen jäljiltä palauttavaa tokotreeniä, eli liikkeiden jälkeen paljonpaljon palkkausta ja kehuja, että into pysyy yllä :)
Tänään Maisalla oli special day, sillä kävimme ystäväni Tiian luona kyläilemässä. Spesiaalia Maisalle tämä on siksi, koska Tiian luona asustaa kaksi kultaistanoutajaa, Onni ja Pyry! Mikäpä onkaan Maisalle sen mukavampaa kuin telmiä Pyryn kanssa, levitellä poikien lelulaatikon sisältö ympäri asuntoa ja syödä kaikkia niitä kymmeniä luita :) Ja minä saan rupatella ystäväiseni kanssa, erittäin mukavaa!
"Mie tiiän, että mie tykkään siusta" feat. peräkammarin poika
Huomenna on taas uusi päivä ja uudet kujeet, siitä huomenna lisää! :)
