Tokomaisteri

Tänään lähdettiin kokeeseen hyvillä mielin ilman mieletöntä jännitystä :)

Tottelevaisuuskoe Kontiolahti 19.8, Tuomari Salme Mujunen

Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 8,5
Seuraaminen taluttimetta 8
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Luoksetulo 9½
Seisominen seuraamisen yhteydessä 9½
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 10

ALO1 186,5p. KP sij.2/13 -> TK1 !! :)

Luoksepäästävyys sujui hienosti, ilman mitään ylimääräisiä tassun ojennuksia tai pyllähdyksiä ;)
Paikalla makaamisessa Maisa jäi todella pahaan lonkka-asentoon, oli ikäänkuin "banaani"-muodossa. Tuomari ei kuitenkaan rokottanut tästä pisteitä, muutoin rauhallinen, mutta kuitenkin valpas paikkamakuu.
Seuraaminen kytkettynä, Maisalla oli reilusti energiaa ja pomppimiseksihan se meinasi taas mennä.. Rauhoittui loppukaaviosta, tapansa mukaisesti ;)
Seuraaminen taluttimetta, ensimmäisellä suoralla tarjosi liikkeestä seisomista, ilmeisesti minä kävelin epävarmanoloisesti eteenpäin.. Jouduin kutsumaan Maisan vierelleni, tästä vähennyksenä kaksi pistettä. Yksi perusasentokin jäi puuttumaan pysähtymisessä, mutta tuomari tykkäsi kokonaisvaltaisesti Maisan iloisuudesta ja erittäin hyvästä kontaktista todella paljon. Harmitteli kun joutui antamaan näin "huonot" pisteet molemmista seuraamisista, hänen mielestään olisimme ansainneet paljon paremmat pojot, mutta kun ei sääntöjen vastaisesti voi arvostella.. Hih :)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä meni hienosti. Otin ennen liikettä nopeasti superpienen leikin avulla maahanmenon, ja liike itsessään onnistui todella hyvin. Kahdessa viimeisessä kokeessa ko. liike on ollut nollilla.. Liikkeen palautteesta päätelen tuomari tykkäsi, että "preppasin" koiraa lyhyesti ja onnistuneesti ennen liikkeen alkua.
Luoksetulo muutoin mallikas, mutta vauhti on aina niin kova ettei tule ihan suoraan vierelle vaan joutuu tekemään "jarrutus"lenkin minun takana :D Tästä vähennys puolipistettä.
Liikkeestä seisominen meni mukavasti, pysähtyminen saisi tapahtua hieman nopeammin. Tästä vähennys puolipistettä.
Estehyppy meni hyvin, ei ongelmia :)

Loppupalautteessa tuomari kehui koiraa ummet ja lammet.. Hämmennyin niin kovin, etten enää edes muista mitä kaikkea hän sanoi :D Tykkäsi joka tapauksessa Maisasta erittäin paljon, kertoi rakastavansa sitä dynaamisuutta ja iloa mikä koirassa on. Sanoi, että jos kykenen säilyttämään koirassa tämän tekemisen ilon, niin pääsemme erittäin pitkälle. Lopuksi vielä heitti, että "Minä veikkaan, että olette 2vuoden päästä tokon Suomen mestareita" :) Tälläinen palaute antaa paljon uskoa tulevaan ja tsemppaa pääsemään yli haasteista, joita tulevaisuus tuo tullessaan :)

Kaiken kaikkiaan oikein mukava koe, olen enemmän kuin tyytyväinen koiraan sekä tietenkin itseeni :) Ensimmäinen koe jossa minua ei jännittänyt juuri lainkaan, pieni jännitys on aina vain plussaa :) Aikaisemmin kun jännitys on meinannut viedä melkein toimintakyvyn ja käskyt ovat olleet lähinnä kiekaisuja.. Jännittämättömyys johtui ehkä siitä, että lähdin kokeeseen lähinnä hakemaan koekokemusta sekä minulle, että Maisalle, enkä niin tulostavoitteellisesti kuin aikaisemmin. Harjoitukset kun jäivät erittäin vähälle, viimeksi kuukausi sitten olimme tokokokeissa ja sen jälkeen harjoittelu on keskittynyt täysin taippareihin.. Alkuviikosta meinasin perua koko osallistumisen tokokokeisiin, mutta otettiin tällä viikolla kuitenkin parina päivänä ihan lyhyttä settiä treeniä hyvillä mielin ja ajattelin, että samahan se on käydä kokeilemassa. Kyllä kannatti! :)

On minulla vaan erittäin pätevä koira, edellisenä viikonloppuna taipparit läpi ja tänään TK1 <3 Nyt alkaakin sitten pakertaminen avoimeen luokkaan, hitaasti ja kaikessa rauhassa :)

Kuva: Milena Nevanto

Yksi etappi saavutettu, kiitos kaikille jotka ovat Maisan (ja minun) kouluttamiseen osallistuneet ;) Harjoitukset jatkuu!

VEPE-taitureita

Tänään Vesipelastuskokeissa Kontiolahdella on tehty hienoja tuloksia!

Goldfellow Lovegun "Pyry" SOVE1
Goldfellow Aquadome "Dante" ALO1
Goldfellow Starflower "Alli" ALO1 -> siirto avoimeen luokkaan

Onnittelut kaikille koirakoille taustajoukkoineen! :) Hienoa työtä!! :)

Maisa on harrastanut tämän päivän aivotyöskentelyä kotosalla, eli ollaan levätty, uneksittu ja vedetty lonkkaa oikein urakalla! ;) Huomenna paluu sorvin ääreen..

11.8.2012 Noutajien taipumuskokeet Lieksa

Tuomari Tuija Hukkanen

1. Sosiaalinen käyttäytyminen
Suhtautuu ystävällisesti muihin koiriin ja vieraisiin ihmisiin

2.Uimahalu
Reippaasti veteen, ui hyvin ja määrätietoisesti

3.Hakuinto
Tasaisella vauhdilla ja koko alueen kattavaa hakutyötä tehnyt koira

4.Noutohalu
Lokeista oma-alotteiset ylösotot, maa-alueen ensimmäisellä variksella ohjaaja tukee koiraa jonka jälkeen koira ottaa muut itsenäisesti

5.Nouto-ote
Ensimmäisestä lokista pinnallinen, muutoin riistoista syvät ja pehmeät otteet

6.Palauttaminen
Suoraviivaisesti osa ohjaajalle käteen, osa jalkoihin

7.Reagointi laukaukseen
Rauhallinen ja tarkkaavainen

8.Itseluottamus ja aloitekyky
Hyvät tehtävien suorittamiseen

9.Yhteistyö
Miellyttävässä yhteistyössä ohjaajan kanssa

10.Yleisvaikutelma
Miellyttävässä yhteistyössä ohjaajansa kanssa oleva nuori noutaja joka selvittää moitteettomasti tänään kaikki sille annetut tehtävät. Koira osoitta hyviä taipumuksiaan.

Taipumuskoe suoritettu hyväksytysti - NOU1


Huh huh, ohi on! Mie olen niin iloinen ja helpottunut! :D
Oltiin lähtöjärjestyksessä kuudentena aamupäiväryhmässä, eli kyseisen ryhmän toiseksi viimeinen koirakko. Sää oli melko haasteellinen, sillä koepaikalla oli täysin tyyntä eikä havaittavissa ollut tuulen virettäkään. Muutoin mukava, pilvinen mutta viileähkö päivä :) Katsoin muutaman ensimmäisen koiran suoritukset tasatakseni omaa verenpainettani, mutta lienee turha kertoa, että minua jännitti aivan mielettömän paljon kun Maisan kanssa astelimme odotuspaikalle.. Koepaikalle kävellessä Maisa oli aivan liekeissä - minä sensijaan meinasin halvaantua jännityksestä :D

Ensimmäisenä oli vesityö. Maisa oli niin innosta soikeana, että meinasi tulla vaikeuksia saada koira istumaan aloilleen. Vesityö ei sinällään minua jännittänyt, luotto koiraan oli 100% :) Ensimmäinen heitto tuli rannalta, koetoimitsija ränkätti ja heitti lokin rantaveteen. Maisa haki ja palautti lokin ilman ongelmia. Toinen heitto tuli veneestä laukauksen kera, ampuja oli rannalla. Laukaus kuulosti minun mielestä huisin mukavalta, kaikui kivasti :D Ja sitten takaisin asiaan.. Maisa haki ja palautti hienosti, ei moitittavaa.

Seuraavana vuorossa oli hakuruutu. Tämä on ollut viimeaikoina meidän vähän meidän murheen kryyni, useammissa treeneissä on viimeaikoina käynyt niin, että Maisa on käynyt haistelemassa jotain varista, muttei ole ottanut sitä suuhun.. Joillakin kerroilla syyksi on paljastunut esim. linnun paljas vatsa jossa ei ole sulkia tai erittäin verinen riista.. Mutta tiedä sitten mikä on lopullinen syy? Asiaan..
Hakuruudussa oli viisi riistaa valmiina + 1 heitto. Ensimmäisenä tuli motivointiheitto laukauksen kera ja toimihenkilöt tulivat pois ruudusta ennen kuin koiran sai lähettää. Laitoin Maisan tositoimiin ja koira syöksyi ensimmäisenä heitetylle varikselle, haisteli sitä ja jäi tuijottamaan minuun. Mietin jo hiljaa mielessäni, että tähänkö tämä taas meni.. Kannustin kuitenkin Maisaa ottamaan riistan ja hienosti neiti nappasikin sen suuhun ja palautti minulle käteen. Tästä saimme haun käyntiin ja loput riistoista tulikin itsenäisesti mitään kyselemättä :) Tuomari sanoi minulle, että koira osaa lukea minua kuin avointa kirjaa, epäili ensimmäisen riistan epävarmuuden johtuneen minun jännityksestä. Tämä on erittäin paljon mahdollista, sanoinkin tuomarille jälkeen päin että meinasin kysyä häneltä, että kuuliko hän minun sydämenlyönnit hakuruudun aikaan :D
Maisa haki ruudusta kaikkiaan viisi riistaa ja lunasti paikan jäljelle :)

Seitsemästä koirasta neljä pääsi jäljelle, me olimme Maisan kanssa viimeisiä. Meidän jälki vedettiin erittäin mielenkiintoiseen paikkaan, jälki lähti kahden metsätien risteyksestä erittäin kuivaan nuoreen mäntymetsään. Tuomarin saatellessa meidät jäljen alulle, mietin mielessäni, että mistä ihmeen kohdasta he ovat saaneet vedettyä jäljen. Edessä oli erittäin tiheästi pystyyn kuivaneita puun karahkoita..
Menimme Maisan kanssa merkattuun jäljen alkamispaikkaan ja lähetin koiran. Maisa sykäisi n. parin metrin päähän karahkoiden kohtaan ja jäi tuijottamaan minua. Annoin uudelleen "etsi"-käskyn ja Maisa juoksi viereiselle tielle nenä maassa. Kutsuin koiran takaisin ja lähetin uudelleen. Maisa jäi vetämään karahkoiden väliin siksakkia nenä maassa ja tässä vaiheessa mietin, että tähän tämä nyt tyssää. Hiljalleen Maisa lähti kuitenkin etenemään nenä maassa ja minun näköyhteys koiraan katosi välittömästi koiran mennessä karahkoiden ohi. En siis ollenkaan tiennyt mitä Maisa siellä touhusi, menikö edes oikeaan suuntaan. Hetken päästä kuulin helpotuksen sanat tuomarin suusta "Voit kutsua koiraa", minä intopiukkana tartuin pilliin ja kutsuin koiraa. Sieltähän se tyttö tulla tupsahti niiiin polleana pupu suussaan :) Jippiii!! En voi sanoin kuvailla sitä helpotuksen tunnetta :)

Sää oli todellakin haasteellinen, koirat eivät saaneet ruudussa eikä jäljellä minkäänlaista apua tuulesta, joten nenää täytyi käyttää tarkasti. Kokeessa oli mukana myös koiria, joilla oli valitettavasti epäonnea matkassa. Päivän toisena starttasi Goldfellow Starplayer "Max", mutta valitettavasti Maxin suoritus tyssäsi hakuruutuun, sillä koiraa kiinnosti enemmän muut hajut kuin riista. Lykkyä pyttyyn ja uutta yritystä kehiin! :)

Nämä olivat sekä Maisan, että minun ihkaensimmäiset taipparit. Tuomari oli aivan ykkösluokkaa, erittäin mukava ja kannustava ihminen, antoi koirille useita mahdollisuuksia yrittää ja ennenkaikkea antoi hyvää ja kannustavaa palautetta :) Tunnelma oli oikein mukava, ihmiset juttelivat keskenään ja kannustivat toisiaan. Minusta oli mukava saada tuntemattomilta ihmisiltä palautetta, toiset tykkäsi minun rauhallisesta ohjaustyylistä ja osa kävi kehumassa hienoa koiraa :) Taisipa joku tokaista, että "Minäkin haluan tuollaisen koiran".. Hih!

Kaikenkaikkiaan oikein mukavasti ja sujuvasti järjestetyt taipparit, kiitokset Suomen Sileäkarvaiset Noutajat ry:lle! :)

Rakkautta on..

..se tunne kun koira oikeasti palauttaa riistan käteen saakka <3 Laitat vain käden alle, ja kas, riista tulee nätisti ja pehmeästi kämmenelle. Siinä kiteytettynä meidän viime aikaiset taipparitreenit ;) Mutta ei ne suinkaan niin hienosti aina menneet..

SNJ:n leirin jälkeen ei kahteen viikkoon tehty mitään taipparihommia (tai ylipäätään mitään muutakaan treeniä) erittäin kipeän häntä-hotspotin takia.. Kyllä sitä vaan ymmärtää arvostaa tervettä koiraa!

Kaksi viikkoa sitten sunnuntaina kävimme Muuramessa Golden Ringin tokotiimin tutustumiskerrassa keräilemässä hyviä neuvoja siihen kuinka saisimme minun vasemman käden vierotettua Maisasta niin, että voisin seuruutuksessa heilutella kättä normaalisti. Meininki oli meidän osalta erittäin väsynyttä huonosti nukutun yön takia ja sain melkein nauruhepulit kun treenasin Maisan kanssa käden heilutusta. Maisa istui sivulla ja minä heilutin vasenta kättä, Maisan pää seurasi uskollisesti minun kättä. Meidän treenit muistutti enemmän Michael Jaksonin Thriller-biisin musiikkivideota kuin tokoa :D Eläkepäivillä ruetaan harrastamaan koiratanssia, sen homman Maisa hallitsis aika hyvin! ;) Mutta joo, takaisin peilin eteen ja käden vierotusta luvassa :) Porukassa treenaamisen hyvä puoli on se, että on monta silmäparia katsomassa mitä tapahtuu. Mielenkiintoisin huomio oli se, että kun annan koiralle luoksetulokutsun, minun etusormi heilahtaa :D Juuri niitä asioita, joita ei voi itse tajuta tai nähdä pakertaessaan yksin, eikä näin ollen voi vaikuttaa. Kaksin aina kaunihimpi ja kimpassa kivempi! Valitettavasti emme kuitenkaan päässeet mukaan tokotiimiin, mutta harjoitukset jatkuu! :)